perjantai 18. marraskuuta 2016

Abittikokeen tekemisestä vielä

KE3-kokeessa oli 4 liitettä, kolme pientä ja yksi suurempi videoliite ( 63,8 Mt). Kodissani on siis Soneran ADSL-yhteys. Tämän kokeen lataaminen Soneran yhteydellä kesti siis 1/2 h. Lainasin DNA:n mokkulaa ja saman kokeen lataamiseen meni 4 minuuttia. Koulussa langaton verkko on sitten ihan omaa luokkaansa. Lataamiseen meni 15 s.

Jos siis turhaudut kokeiden tekeemiseen kotona, niin lataa liitteet vasta työpaikalla :-).

torstai 17. marraskuuta 2016

KE3-kokeessa opittua

Tuskaa... Illalla liitin tiedostoja Abittikokeeseen kolmeen kertaan ennen kuin onnistuin. En tiedä missä meni vikaan, mutta liitteet olivat tyhjiä. Puolelta öin pääsin lopulta nukkumaan. Kotona on hidas netti ja kokeen lataaminen liitetiedostoineen Abittiin vei n. puoli tuntia/kerta. Maaseudun iloja! Täytyy siis siirtyä kokonaistyöaikaan ja tehdä kaikki työt työpaikalla...

Itse kokeessa onneksi liitteet olivat, mutta ongelmitta ei silti selvitty... Eilen vielä oppilas pääsi omalla koneella abittiin, tänään ei. Sitten koulun varakoneet eivät löytäneet Nettiniiloa. Piti olla joku lisäpalikka, joka sitten löytää verkon.

Itse tehtävissä tai ohjelmissa myös löytyi ongelmia. Kemiallisen reaktion nopeutta selvitettäessä GeoGebralla oppilaat ihmettelivät miksi kulmakerroin on 0. Tangentin yhtälö siis näkyi muodossa y=2,32.  No eipä auta kuin määrittää kulmakerroin kuvaajasta piirtämällä vaikka se kolmio sinne. Vähän aikaa meni kunnes joku huomasi että tangentin yhtälö kyllä näkyy ratkaistussa muodossa. No siitä sitten ratkaisette kulmakertoimen. Ongelma selvisi lopulta kunhan vain muuttaa asetukset 5.numeron tarkkuudeksi.








Toinen ongelma oli LibreOfficen Writerilla tehty liitetiedosto. Olin kirjoittanut valmiksi LibreOfficella reaktiosarjan reaktioyhtälöt kaavaeditorilla. Oppilas pääsi siten suoraan käsiksi tehtävään ja tasapainottamaan niitä. Ei mene siten aikaa kopiointiin tehtävästä LibreOfficeen. Vein tiedoston kokeeseen muodossa odt. Ei avautunut LibreOfficeen vaan johonkin oculaariin(?). Tiedosto kannattaa viedä kokeeseen päätteellä doc tai sitten ohjeistaa oppilaat ensin avaamaan LibreOfficen Writer ja avaamaan sieltäkäsin se liite. 

KE3-kokeessa opittua

Tuskaa... Illalla liitin tiedostoja Abittikokeeseen kolmeen kertaan ennen kuin onnistuin. En tiedä mikä meni vikaan, mutta liitteet olivat tyhjiä. Puolelta öin pääsin lopulta nukkumaan. Kotona on hidas netti ja kokeen lataaminen liitetiedostoineen Abittiin vei n. puoli tuntia/kerta. Maaseudun iloja! Täytyy siis siirtyä kokonaistyöaikaan ja tehdä kaikki työt työpaikalla...

Itse kokeessa onneksi liitteet olivat, mutta ongelmitta ei silti selvitty tälläkään kertaa... Eilen vielä oppilas pääsi omalla koneella abittiin, tänään ei. Sitten koulun varakoneet eivät löytäneet Nettiniiloa. Piti olla joku lisäpalikka, joka sitten löytää verkon.

Itse tehtävissä tai ohjelmissa löytyi ongelmia. Kemiallisen reaktion nopeutta selvitettäessä GeoGebralla oppilaat ihmettelivät miksi kulmakerroin on 0. Tangentin yhtälö siis näkyi muodossa y=2,32.  No eipä auta kuin määrittää kulmakerroin kuvaajasta piirtämällä vaikka se kolmio. Vähän aikaa meni kunnes joku huomasi että tangentin yhtälö kyllä näkyy ratkaistussa muodossa. No siitä sitten ratkaisette kulmakertoimen. Ongelma selvisi lopulta kunhan vain muuttaa  asetukset 5.numeron tarkkuudeksi.








Toinen ongelma oli LibreOfficen Writerilla tehty liitetiedosto.Olin kirjoittanut valmiksiLibreOfficella reaktiosarjan reaktioyhtälöt kaavaeditorilla ja oppilas pääsi siten suoraan käsiksi tehtävään ja tasapainottamaan sitä. Ei mene aikaa kopiointiin tehtävästä LibreOfficeen. Vein tiedoston kokeeseen muodossa odt. Ei avautunut LibreOfficeen vaan johonkin oculaariin(?). Tiedosto kannattaa viedä kokeeseen päätteellä doc tai sitten ohjeistaa oppilaat ensin avaamaan LibreOfficen Writer ja avaamaan sieltäkäsin se liite. 

KE3-kokeessa opittua

Tuskaa... Illalla liitin tiedostoja Abittikokeeseen kolmeen kertaan ennen kuin onnistuin. En tiedä mikä meni vikaan, mutta liitteet olivat tyhjiä. Puolelta öin pääsin lopulta nukkumaan. Kotona on hidas netti ja kokeen lataaminen liitetiedostoineen Abittiin vei n. puoli tuntia/kerta. Maaseudun iloja! Täytyy siis siirtyä kokonaistyöaikaan ja tehdä kaikki työt työpaikalla...

Itse kokeessa onneksi liitteet olivat, mutta ongelmitta ei silti selvitty tälläkään kertaa... Eilen vielä oppilaan koneella pääsi harjoituksessa hyvin abittiin, tänään ei.  Sitten koulun varakoneet eivät löytäneet Nettiniiloa. Piti olla joku lisäpalikka. Puoli tuntia meni hukkaan tässä sähläyksessä oppilaalta.

Itse tehtävissä tai ohjelmissa löytyi ongelmia. Kemiallisen reaktion nopeutta selvitettäessä GeoGebralla oppilaat ihmettelivät miksi kulmakerroin on 0. Tangentin yhtälö siis näkyi muodossa y=2,32.  No eipä auta kuin määrittää kulmakerroin kuvaajasta piirtämällä vaikka se kolmio. Vähän aikaa meni kunnes joku huomasi että tangentin yhtälö kyllä näkyy ratkaistussa muodossa. No siitä sitten ratkaisette kulmakertoimen. Ongelma selvisi lopulta kunhan vain muuttaa  asetukset 5.numeron tarkkuudeksi.








Toinen ongelma oli LibreOfficen Writerilla tehty liitetiedosto.Olin kirjoittanut valmiksiLibreOfficella reaktiosarjan reaktioyhtälöt kaavaeditorilla ja oppilas pääsi siten suoraan käsiksi tehtävään ja tasapainottamaan sitä. Ei mene aikaa kopiointiin tehtävästä LibreOfficeen. Vein tiedoston kokeeseen muodossa odt. Ei avautunut LibreOfficeen vaan johonkin oculaariin(?). Tiedosto kannattaa viedä kokeeseen päätteellä doc tai sitten ohjeistaa oppilaat ensin avaamaan LibreOfficen Writer ja avaamaan sieltäkäsin se liite. 

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

GeoGebra kemiassa

Kuvaajia piirretään kemiassa lähinnä KE5- ja KE3-kursseilla. KE5-kurssilla käytimme LoggerProta ja KE3-kurssilla käytämme GeoGebraa.

Kokeilin piirrättää KE3-kurssilla Digabin mallikokeen C1-tehtävän kuvaajaa niin että oppilaat olisivat avanneet suoraan csv-tiedoston Digabin sivuilta. Ei onnistunut. Ongelmia oli vaikka millä mitalla. En tiedä oliko selainongelma vai pelkästään tietokoneen asetusten ongelmia, mutta huomenna teemme saman tehtävän abitissa. Aukeaa varmasti siten samalla tavalla jokaiselle.

Firefox-selain taitaa toimia parhaiten csv-tiedostojen avaamisessa. Ainakin omassa koneessani se kysyi mihin ohjelmaan avataan.



Ei se kylläkään suostunut avaamaan tehtävää suoraan GeoGebraan. Avasin LibreOfficeen ja muutin pilkut pisteiksi.Tämä toimintoa ei tarvitse tehdä Windows-koneissa.  Sitten tiedot pitää kopioida yksi sarake kerrallaan GeoGebraan.

C1-tehtävä on hyvä, koska kuvaajan piirtämisen lisäksi voimme harjoitella taulukkolaskentaa. Tehtävässä pitää vetyperoksidin hajoamisen kuvaajan lisäksi piirtää myös hapen muodostumisen kuvaaja. Hapen konsentraatiot on helppo laskea GeoGebran laskentataulukossa.



Alussa happea ei ole, mutta sitten konsentraatio laskentaan kaavalla  =0.5(B$2$- B3) ja kopioidaan se (vedetään maalattuna solu alas) muihin kohtiin. B2-solun arvosta vähennetään aina ko.solun arvo. Dollarimerkit sitovat kaavaan aina B2-solun, toinen solu muuttuu automaattisesti. Näppärää!
Hapen muodostumiskuvaajan piirtämisessä piti ensin valita konsentraatiosolut ja sitten aika, jotta tulivat arvot oikein päin akseleille.

Pisteet yhdistin Splini-käskyllä.

Vetyperoksidin hajoamiskäyrä:


Kulmakerroin on hajoamisnopeus hetkellä 700 s eli v= 0,0010577 mol/ls ≈ 1,06·10-3 mol/ls.


Hapen muodostumiskäyrä (sininen käyrä): 


Kulmakerroin on hapen muodostumisnopeus hetkellä 1100 s eli v= 0,000299880 mol/ls ≈ 
3,00·10-4 mol/ls




tiistai 1. marraskuuta 2016

pH-titraus

KE5-kurssi on taas siinä kohdassa että teemme pH-titrauksia. Tarkoitus olisi piirtää yksi kuvaaja millimetripaperille ja kolmesta muusta titrauksesta piirrämme kuvaajan LoggerProlla.

Titrauksia on neljä erilaista. Jokainen pari tekee kuitenkin vain yhden titrauksen. Arvot kokoamme yhteiseen Google-dokumenttiin ja sieltä tulokset ovat kaikkien käytössä. Kaksi näytettä on tuntematonta (heikko happo ja emäs) ja ne yritetään tunnistaa happo/emäsvakion arvon avulla. Liuoksista muodostuu titrauksen puolessa välissä puskuriliuos ja tietoa käytämme apuna happo/emäsvakion laskemiseen.

Kuvaajan piirtoon tein ohjeet, jotka löytyvät linkin takaa. Ohjeen titrauskäyrä on piirretty Digabin esimerkkitehtävän D4-tiedoilla. Happo on kahden arvoinen happo eli kuvaajassa on siksi kaksi ekvivalenttikohtaa.


sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Kemia 3 ja orgaaninen piirtäminen

Kemian kolmoskurssilla käymme läpi orgaanisia reaktioita. Viime tunnin kertasimme funktionaalisia ryhmiä ja niiden piirtämistä MolView- ja Online demo-ohjelmilla. Molemmat ovat helppokäyttöisiä ja molemmista saadaan myös kolmiulotteinen näkymä samalla.

MolView on parempi jos haluaa täydellisen rakennekaavan piirtää, mutta Online Demolla onnistuu viivakaavan piirtäminen nopeasti ja funktionaaliset ryhmät pystyy piirtämään hempommin.







Pidänkö sähköisen kokeen vai paperisen kokeen Ke3-kurssilla? Ehkäpä molemmat. A-osio voisi olla paperinen ja B-osio taas Abitissa tai Pedanetissa. A-osiossa olisivat kaikki laskut ja ehkä muutama orgaanisen reaktion piirtäminen. B-osassa olisi monivalintaa, orgaanista piirtämistä esim. Online Demolla ja kuvaajan piirtämistä LoggerProlla tai vastaavalla ohjelmalla. Ongelmaksi tulee valinta kumpaa käytän, Abittia vai Pedanettia?

Abitissa onnistuu monivalinnat, kuvaajan  piirto ja miksei laskutkin LibreOfficen Writerilla, mutta orgaaninen piirtäminen ei onnistu. Pedanetissa onnistuisi orgaaninen piirtäminen, jos avuksi ottaa NettiNiilon. Sen avulla saa rajattua netistä sivuja mitä voi käyttää. Mutta miten käyttää LoggerProta tai LibreOfficea. Pitääkö taas ottaa vanha kunnon valvonta luokan takaa-käyttöön?

Palaan asiaan...

tiistai 23. elokuuta 2016

Uuden opetussuunnitelman KE1-kurssi alkaa hahmottumaan pikku hiljaa. Kurssin aluksi olemme ottaneet haltuun TVT-taitoja. LibreOfficen Writer- sekä Draw-ohjelmalla olemme tehneet taulukoita, kirjoittaneet laskuja, koonneet tislauslaitteistoa sekä tehneet käsitekarttaa. GeoGebralla ratkaisimme hankalan massaprosenttisuuslaskun. Vielä kun opettelemmme kuvaajan piirron LibreOfficella, olemme saaneet KE1-kurssilla hyvän alun.

Käsitekartta tehtiin Draw-ohjelmalla. Olin tehnyt valmiit laatikot ja oppilaat järjestelivät ne oikeaan järjestykseen.




Laskuja kirjoitimmme Writerin kaava-editorilla. Hieman hankalaa, mutta ensimmäiseksi kirjoituskerraksi selvisimme hyvin.




Tislauslaitteiston kokosin opepöydälle ja sen avulla oppilaat kokosivat oman tislauslaitteiston Draw-ohjelmalla. Hain välinekuvat ChemSketchistä.Hieman piti kuvia leikata etteivät peittäneet toisiaan kun niitä liitettiin lähekkäin. Välineet nimesimme myös tehtävässä.







sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Kuvaajan piirto GeoGebralla

Ke3-kurssilla voi piirtää GeoGebralla kemiallisen reaktion nopeuden kuvaajat millimetripaperin sijaan. Tangentit ovat helppo piirtää ja kulmakertoimet määrittää. Tulevaisuuden sähköisessä YO-kokeessa GeoGebra voi olla  jopa toimivampi kuin LoggerPro.

Hyviä TVT-ohjeita  löydät Riitta Salmenojan  sivuilta.

Tein Reaktiokirjan 3 tehtävästä 155 ohjevideon kuvaajan piirtämisestä.
 




Välillä matematiikkaakin....

Kuluva vuosi on mennyt uuden koulun systeemeihin tutustuessa ja tietysti Abitti-kokeiden kanssa riehuessa. Olen opettanut paljon matematiikkaa, joten melkein kaikki puuhastelu onkin tapahtunut sen parissa.

Pitkässä matematiikassa (kurssi 7) yritin ottaa GeoGebraa mukaan, mutta pitkän kursseilla on niin paljon asiaa ja itse ohjelman opettelu vie niin paljon aikaa, että se kokeilu tyssähti melko nopeasti. Kouluissa pitäisikin päästä melko nopeasti yhteisymmärrykseen opettajien kesken siitä, mitä ja milloin jotakin ohjelmaa käytetään. Perusasiat ohjelmista pitää kuiten opettaa ensin.

Lyhyessä matematiikassa olen käyttänyt GeoGebraa MAB3- ja MAB4-kursseilla paljon. MAB3-kursseilla teimme peruspiirtämistä, käytimme CAS:iä ja opettelimme taulukkolaskennan alkeita eksponentiaalisen mallin kanssa. MAB4-kurssilla tutkittiin funktion kasvamista, vähenemistä ja derivaatan nollakohtia piirtämallä sekä CAS:llä laskemalla.

GeoGebra on todella toimiva ohjelma. Alussa tosin meni 2-3 h ohjelman perusasioiden opiskeluun. Tulevassa MAY1-kurssilla kannattaa ottaa GeoGebra heti haltuun. Kun perusasiat osataan, on helppo joka kurssilla tehdä jotain pientä tai vaikka vähän suurempaakin.

MAB3-kurssilla teetin yli 20 palautettavaa työtä. Oppilaat palauttivat niitä Moodleen ja aina yhdestä palautuksesta sai pisteen. Kävin niitä satunnaisesti läpi. Lopuksi pyysin palauttamaan kuvana ja tehtävien tarkistus nopeutui huomattavasti. Abitissakin vastaus annetaan kuvakaappauksena eli tärkeää miettiä miten vastaus näkyy siitä. Jokainen yritti ainakin jotain, osa teki todella tunnollisesti kaikki tehtävät. Kokeen loppupisteisiin laskettiin mukaan maksimissaan 6 pistettä näistä palautuksista.  Kokeen teimme Abitissa ja monivalinnan lisäksi oli kaksi GeoGebralla tehtävää tehtävää. Paperisesta kokeesta en ihan osannut vielä kokonaan luopua, mutta tulevilla kursseilla varmastikin.

Esimerkkejä MAB3-abittikokeen tehtävistä:

Monivalintaa



Tehtävä ja liite







Taulukkolaskennan avulla




Peruspiirtämistä ja mittaamista