perjantai 31. lokakuuta 2014

KE3-kurssin laskuosuuden finaali

KE3-kurssilla olemme harjoitelleen erilaisia laskutyyppejä ja tänään kaksoistunnilla teemme laskut tietokoneella käyttäen erilaisia ohjelmia. Tehtävät ovat Peda.netissä ja sinne ne myös palautetaan.

Tehtävät ovat pääasiallisesti vanhoja YO-tehtäviä. Oppilaat käyttävät Daum-kaavaedotoria, LibreOfficea sekä Tl-Nspire-laskinta tai - tietokoneohjelmaa. Oppilailla käyttävät omia koneita, mutta myös koulun minikannettavat ovat saatavilla. Tehtäviä on kaikkiaan viisi, joista oppilaat tekevät vähintään yhden.

Tl-Nspiren käyttöä en ole opettanut, mutta autan tarvittaessa jokaista oppilasta joka sen valitsee. Näin saan itse myös arvokasta tietoa miten sen käyttöä voisi opettaa tulevaisuudessa.











tiistai 7. lokakuuta 2014

KE1-kokeen tehtäviä

KE1-kurssin kokeessa oli monenlaisia tehtäviä, joita tein siis Peda.nettiin. A-osiossa oli 5 kaikille pakollista tehtävää ja B-osiossa 5 valinnaista tehtävää, joista piti tehdä 2.

A-osion tehtävät ovat tehty pääasiallisesti Peda.netin lomakkeella:





















B-osiossa oli  palautustehtäviä, joissa siis tehtävä oli tekstimoduulissa sekä LibreOffice-dokumenttina. 




Jos oppilas teki tehtävän LibreOfficella, hän palautti sen PDF-muodossa kohtaa Palauta kuva tai tiedosto. Oppilas voi halutessaan myös tehdä suoraan merkinnät kohtaan Luo merkintä. Silloin lasku laskettiin kaavaeditorilla ja tuotiin LaTeX-koodina kohtaan Lisää/Matemaattinen kaava. Tämä itse asiassa oli suositumpi tapa tällä kertaa, koska emme juurikaan ehtineet LibreOfficen käyttöä harjoitella.


maanantai 6. lokakuuta 2014

Ke1-koe Peda.netissä

Laitan esimerkin ke1-kokeen tehtävästä ja Pedan siitä ongelmasta ettei sitä voida käyttää automaattiseen tarkastukseen kokeissa.

Tehtävässä 5 piti laskea kolme peruslaskua ja antaa vain vastaus yksiköineen. 



Lomakkeessa voi antaa yhden tai useamman vastauksen. Jos haluaa antaa useamman vastausvaihtoehdon, pitää laittaa pystyviiva vastauksien välille.



Kun oppilas on tallentanut vastauksen, ohjelma kertoo väärän vastauksen ja antaa oikean. Oppilas voi tämän jälkeen poistaa tehtävän ja kirjoittaa uuden.



Käytän feikkioppilasta, jotta tiedän miltä koe näyttää oppilailla.




tiistai 30. syyskuuta 2014

Aina ei mene niin kuin Strömsössä

KE1-kurssin koe Peda.netissa ja koe tehdään ATK-luokassa. Kaikki koneet eivät anna kirjautua sisälle ja osa koneista pyytää päivityksiä. Hiki tulee, mutta hermo kestää. Onneksi otin tunnin pidemmän koeajan, ja jatkaa voi koeajan jälkeenkin.

Kokeessa oli 5 pakollista tehtävää, jotka olivat rastiruutuun-tyyppisiä, lyhyitä tehtäviä.  Nimeä hiilivety, tunnista funktionaaliset ryhmät, laske moolimassa, ainemäärä ja konsentraatio ja anna pelkkä vastaus yksiköineen. Nämä tehtävät olisivat helppo tehdä niin, että kone tarkistaisi vastaukset. MUTTA peda.netin hieman puutteellinen järjestelmä ei taivu tähän. Jos laitat sinne oikeat ratkaisut, niin oppilaatkin näkevät ne kun palauttavat tehtävän. Suurin osa tehtävää olisi ollut sellaisia, että kone olisi voinut ne tarkistaa ja opettajalta olisi säästynyt rutkasti aikaa kehittää vaikka muita sähköisiä juttuja... Miksi Peda.netti ei vastaa opettajan kyselyyn? Onko liian vaikea toteuttaa tehtävä, niin että vain tehtävän laatija (opettaja) näkee oikeat vastaukset?

Kokeessa oli myös 5 valinnaista tehtävää, joista piti tehdä 2. Oli laskuja sekä hiilivetyjen piirtämistä sekä jokerina työtehtävä, jossa piti muistella tunnilla tehtyä työtä + ekstrana uuttamisen selitys. Nämä tehtävät sai tehdä paperille tai sähköisesti. Sähköinen vastaus toi yhden lisäpisteen/tehtävä. Paperiversioita palautettiin kolme piirrostehtävää. Oppilaita oli kurssilla 25.

Kurssikyselyssä oppilaat pitivät kokeesta ja koe menikin kaikin puolin hyvin. Kaikki pääsivät kokeesta läpi ja arvosanatkin olivat ihan hyviä  :-). Itseasiassa hyvä oppimistulos voi hyvinkin johtua siitä, että oppilaat joutuivat tekemään sähköisesti niin paljon. Tunnilla ei voinut vaan hengata.

maanantai 22. syyskuuta 2014

LoggerPro

KE3-kurssin viimeisillä tunnilla teimme Digabin kemian mallikokeesta tehtävän C1 eli piirsimme LoggerProlla kuvaajan. Tein Peda.nettiin samanlaisen palautuskansion kuin Digabin sivuillakin oli. Koska 2 tuntia ei riittänyt opettajan taitotasoon, niin jatkoin tehtävää kotona. Lopulta sain tehtävän tehtyä :-). Oman ongelmansa toi  Mac-kone. Taulukkolaskentaan avautuva tiedoston pilkut tuottivat Macin LoggerProssa ongelmia...



lauantai 20. syyskuuta 2014

Vielä piirtämisestä

LibreOfficen piirrostoiminnolla onnistuu vielä helpommin yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden piirtäminen


keskiviikko 17. syyskuuta 2014

LibreOffice ja piirtäminen

Miten piirtää Ke1-kurssilla orgaanisia yhdisteitä sähköisesti? ChemSketch on liian vaikea ykköskurssille, kun muutenkin tulee paljon opittavaa. LibreOfficella piirtäminen käy melko helposti, pitää olla vain vakaa käsi. Perusmolekyylien piirtäminen riittää ja propaanista alkaen käytetään viivakaavaa.


























Ohjevideo:


sunnuntai 14. syyskuuta 2014

LibreOfficella laskeminen

Tein ohjevideon oppilaille siitä, miten LibreOfficella kirjoitetaan kemian lasku. Otin siihen samalla Nspiren tietokoneversion mukaan ja laskin laskut sillä.


Screencast-O-Matic on näppärä videointiohjelma.

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Uusi lukuvuosi ja toivottavasti uusia kujeita

KE1-kurssilla otin käyttöön sähköisen Orbitaali 1-kirjan, joka on Peda.net-pohjainen kirja. iPadin käyttäjät voivat ladata vaihtoehtoisesti iBookista enemmän perinteisen kirjan näköisen version. Peda.netissa on myös kurssin yhteiset sivut, jossa jaan oppilaille omaa materiaalia sekä teetän sähköiset testit ja kokeen.

Orbitaali-kirjan otin käyttööni siitä syystä, että siitä on olemassa vain sähköinen versio. Oppilaiden on siis pakko käyttää tietokonetta tuntisin (kaikilla tosin ei ole omaa konetta vielä vaan he käyttävät koulun konetta tuntisin).  Ensimmäinen kurssi näyttää menevän kirjaan tutustuessa, mutta ehkä ensi jaksossa on selvemmät sävelet. Helppoa piirtämisohjelmaa en vielä löytänyt, mutta ehkä sekin vielä löytyy. ChemDoodlea olen kokeillut, mutta sekin pitää ensin itse ottaa haltuun.

KE3-kurssilla olemme laskeneet toistaiseksi käsin laskuja. Ajatuksena oli että Tl-Nspire otettaisiin käyttöön, mutta yksiköt esimerkiksi eivät oikein istu laskimeen. Ilman niitä kyllä onnistuu laskeminen.










Reaktiosarjatehtävästä tein esityksen slidesharella. Slideshare on helppo jakaa oppilaille vaikka esim. peda.netin kautta.

perjantai 23. toukokuuta 2014

Ke2-sähköiset kokeet

Sähköiset kokeet menevät jo rutiinilla kemiassa. Tehtävät tehdään Peda.nettiin. Oppilaat käyttävät ChemSketch- ja Pait-ohjelmaa piirtämiseen ja kaavaeditoria laskujen laskemiseen.  Ensi vuoden kokeilut siirtyvätkin Tl-nspire Cas- laskimen käyttöön sekä kemiassa että matematiikassa.

Kaikenlaista on tullut kokeiltua ja sitä kautta opittua. Kun tekee asioita pienin askelin, sitä huomaa vuoden kuluttua jo osaavansa vaikka mitä.  Nyt sitä vasta on tajnnut mitä kaikkea tietokoneella ja eri ohjelmilla voi tehdä. Suosittelen kaikkia opettajia kokeilemaan tietotekniikan käyttöä ja sähköisiä kokeita silläkin uhalla että pieleen menee. Kaikki oppivat kuitenkin jotain :-)

Tervetuloa kesäloma!

lauantai 26. huhtikuuta 2014

    4.jaksossa pidin kemian 1.kurssin kokeen peda.netissa. Oppilaat selvisivät kokeesta kohtaisen hyvin vaikka alusta ei vielä niin tuttu olekkaan. Parhaat oppilaat laskivat ainemäärälaskutkin LaTeX-koodilla ja siirsivät laskut Peda.nettiin. Nyt on siis kokeiltu myös kemian laskut sähköisesti. Olen tyytyväinen. Kokeet olivat yllättävän helppo korjata. Tehtävä kerrallaan ja pisteet suoraan taulukkoon. Kokeita ei tietenkään palauteta, mutta pisteet lähetin wilmaviestillä. En tiedä pitäisikö jokaista tehtävää kommentoida, mutta sitten aikaa kyllä kuluu liikaa.

    5.jaksossa on taas kemian 2.kurssin aika. Mielestäni tämä kurssi sopii erityisen hyvin TVT-taitojen kehittämiseen. Paikalla on ne oppilaat, jotka oikeasti ovat kiinnostuneet kemiasta. Omia laitteita on yli puolella oppilaista ja loput käyttävät koulun miniläppäreitä. Jollain on Ipadit käytössä, mutta niillä ei juurikaan voi mitään tehdä. Lukemiseen ne käyvät ja joku tekee käsitekarttaa sen avulla. Taitaa Peda.nettiinkin tehtävien teko sillä sujua, mutta ChemSketchillä piirtäminen ei sitten sujukkaan.

   Olin perjantaina Kemian opetuksen päivillä Turussa. Kiva oli käydä vanhassa opinahjossa. Päivän anti oli loistava, niin hyvässä kuin pahassa. Aamupäivän luennot olivat antoisia ja iltapäivän työpajatkin opettivat paljon uutta ja palauttivat mieleen asioita. Virtuaalilaboratoriopajassa tuli kyllä mieleen enemmän huonoja asioita kuin hyviä. Hyvä asia oli ensimmäinen virtuaalilaboratoriolinkki, http://i2i.stanford.edu/AcidOcean/acidOcean.htm. Tätä ohjelmaa voin käyttää uuteen biologian ja kemian kenttätutkimuskurssiin. Siellä on tarkoitus tutkia Itämerta biologian ja kemian näkökulmista.
Huono tai hyvä asia oli se, että tajusi tietokonetyöskentelyn puuduttavuuden. Ja se että itse tekeminen laboratoriossa on kivaa eikä se, että tietokoneella kokeilee mitä kaikkea voisi tehdä jos olisi laitteita ym.

 

tiistai 28. tammikuuta 2014

Sähköiset oppimisympäristöt sekä erilaisten ohjelmien käyttö kemian kursseilla on innostanut minua kokeilemaan myös erilaisia tapoja arvioida kursseja.

KE1-kurssilla kirjoitimme esseen kemiallisista sidoksista.  Jaoin Google-dokumentilla esseen pohjan. Dokumentissa oli annettu sanoja punaisella värillä  ja niitä piti käyttää esseessä mahdollisimman paljon. Olin myös valmiiksi piirtänyt molekyylejä ja niitä sai muokata ja käyttää haluamallaan tavalla. Essestä sai maksimissaan 6 pistettä. Tehtävä oli helppo arvioida punaisten sanojen avulla.

KE4-kurssilla kokeiltiin eri tapoja mitata oppimista. Sovimme oppilaiden kanssa, että joka kirjan kappaleen jälkeen on tuntikuulustelu. Näitä kuulusteluja oli kaikkiaan 3 eli hapetus-pelkistysreaktioista ja laskuista, sähköparista ja elektrolyysistä sekä polymeereistä. Lisäksi oli Moodlessa monivalintatehtävä pääosin hapetus-pelkistysasioista. Kurssin arvosteltaviin osioihin kuului myös tiedonhakutehtävä jostain epämetallista tai metallista (MOOLI-kirjassa hyviä tehtäväantoja). Koeviikolla tehtiin sitten työ, joka oli hapetus-pelkistystitraus + työselostus. Titrausliuos piti ensin itse valmistaa ja sitten suorittaa titraus. Jaoin oppilaat kahteen ryhmään niin, että jokainen sai tehdä oman titrauksensa. Lopuksi oppilaat tekiväselostuksen ja palauttivat sen sähköisesti.

Voi miten opettavaiseksi tuo työkerta osottautuikin. Liuoksen valmistus oli osalle ihan hepreaa. Kaikki eivät muistaneet edes mittapulloa, saatika sen viivan merkitystä kaulassa. Laskuissa osalle valkeni miten hapetusluvut katsotaan ja osalle taas koko reaktioyhtälön merkitys. Tunneilla tehtävät työt tehdään yleensä ryhmissä tai ainakin parettain ja silloin kaikkien ei tarvitse itseasiassa tehdä mitään. Itse titraus sujui kuitenkin hyvin.

Kuvittelin arvioivani oppilaiden työntekemisen, mutta se oli kyllä aika mahdotonta. Lopulta päädyin antamaan 2 p niille, jotka tekivät työnsä moitteettomasti ja 1 p niille, jotka selviytyivät jotenkuten.

Ja lopuksi Apple-koneen omistajana olen pettynyt ettei sillä voi käyttää niitä ohjelmia kuin YO-lautakunta on sähköiseen YO-kokeeseen määritellyt.