sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Ensimmäinen Abittikoe pidetty ja tarkistettu. Pidin KE2-kurssikokeen Abitissa ja se sopii ehkä kemian kursseista parhaiten tällä hetkellä siellä pidettäväksi.

Kokeessa oli yksi pakollinen tehtävä, monivalintatehtävä. Kysymyksiä siinä oli 12. Se sisälsi aika kattavasti koko kurssin asiat. Lopuista kahdeksasta tehtävästä oppilaan piti tehdä 5. Tehtävät olivat esseeehtäviä, sanaselityksiä ja laskuja. Yksi tehtävä sisälsi oikein/väärin-väittämiä. Erikoista oli se, että vaikka oppilas sitä ei tehnyt, niin oppillaan palautuksissa näkyi 0 p. Onkohan tätä mietitty lainkaan, että myös monivalintatehtävät voivat olla valinnaisia.

Kaikki piirtäminen ja laskeminen tehtiin paperille. Oppilaat kirjoittivat laskuissa Abitin vastausruutuun "tehtävä paperilla", koska jos ruutuun ei tee mitään merkintää, niin pisteitä ei voi lisätä Abittijärjestelmään. Jos oppilas teki tehtävän Abittiin, mutta piirsi esim. kuvan paperille, hän kirjoitti vastausruutuun tekstin joukkoon "kuva paperilla".

Tehtävät oli helppo tarkistaa vaikka papereita joutuikin selaamaan. Oppilaan tekstiä alleviivamalla sai auki "puhekuplan", jonne voi lisätä huomautuksen/korjauksen ko.asiasta. Lisäksi tehtävän lopuksi oli myös kommenttiruutu.







Kun kaikki tehtävät on arvosteltu, voi tehtävät palauttaa. Arvosana lisätään ennen palautusta. Jos oppilas kirjoitti sähköpostiosoitteen, niin palautus lähtee sinne, muuten pitää koe tulostaa.


Viimeiset kolme "tehtävää" kokeessa olivat siksi että sain lisättyä kurssin aikana tehtyjen töiden pisteet mukaan arvosteluun ( Kemialliset sidokset-eseee, XMind:lla tehty käsitekartta kurssin asioista sekä työselostus). Tyhjät ruudut (vihreällä) arvostelupohjassa ovat siksi, että käskin oppilaiden laittaa joka vastausruutuun tehtävän numeron. Ajattelin ottaa varman päälle, jotta saan kaikki pisteet lisättyä kokeeseen. Huomenna kokeilen toisenlaisia ohjeita.

Kunhan kaavojen kirjoittaminen ja molekyylien piirtäminen saadaan mukaan, en taida muualla kokeita enää pitää, oli se sen verran helppoa!


tiistai 19. toukokuuta 2015

Tein KE2-kurssille abitti-kokeilukokeen (kolme varsinaista kysymystä eri tehtävätyypeille) ja kokosin Abittiverkon kahdella tietokoneella. Toinen kone oli oppilaskone ja toinen palvelinkone.

Kemian kokeessa Abitti ei vielä ole kovinkaan käytännöllinen, joten osa  tehtävistä  pitää tehdä paperille. Haluan kuitenkin merkitä kaikki pisteet Abitti-järjestelmään, ja siksi kokeiluoppilas kirjoitti heti kokeen alussa jokaiseen tehtäväruutuun tehtävän numeron (joku merkki pitää laittaa jotta arvosteluvaiheessa voi merkitä pisteen ruutuun). Kun oppilas teki tehtävän paperille, hän kirjoitti Abittiin merkinnän "Tehtävä on paperilla" ja mahdollisen ratkaisun. Ja koska olen teettänyt kurssilla myös  arvosteltavia töitä, lisäsin kokeen loppuun 3 lisäkysymystä, joihin oppilas vastasi kyllä tai en. Näin saan lisättyä myös ne pisteet mukaan kokonaispisteisiin.

Kokeen alku:


Lisäkysymykset:



Kun olin ladannut omaan Abittiin oppilaan tekemän kokeen, pääsin arvioimaan. Tehtävä 1 ja 3 olivat jo valmiiksi arvioitu, joten arvioin tehtävän 2 paperilta ja kommentoin sitä Abittiin.



Kun oppilaita on useita, voi arvioida kaikki samannumeroiset tehtävät yhtä aikaa. Kun arviointi oli tehty, annoin numeron ja lähetin oppilaalle sähköpostia.




Oppilas saa sähköpostilla linkin, josta hän pääsee katsomaan kokeen pisteytyksen sekä itse koetta.


1. Kysymys oli aukkotehtävä. Oppilas näkee oikean vastausvaihtoehdon.



2. Kysymys oli lasku, jonka oppilas teki paperille. Hän näkee opettajan kommentin.



3.Tehtävä oli monivalintatehtävä, jossa oikein vastatut vaihtoehdot näkyvät tummemmalla fontilla.



Lisäkysymyksiin opettaja lisäsi vain pisteet. Ehkä oppilaan olisi pitänyt kirjoittaa: Kyllä, olen palauttanut työselostuksia, jne.










sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Komppa-päivät

Sait kutsun Komppa-päiville Lahteen 8-9.5. Kuulimme Vauhdin tuotepäälikön Esa Puukilaisen esityksen voiteiden kemiasta. Tästä innostuneena keksin jo työkurssille työn, joka sisältäisi sekä fysiikaa ja kemiaa. Ikävä kyllä Loimaalla tuskin on lunta vielä 2.jakson aikana, jos koskaan. Se siitä työstä.

Seuraavana päiväna Janne Cederberg näytti meille Abittijärjestelmää. Siitä  ja Päivi Koskisen kokemuksista rikkaampana, päätin että kokeilen sittenkin Abittikoetta vielä tänä keväänä. Onhan se ihan susi vielä onkin matemaattisten aineiden osalta, mutta sain hyviä vinkkejä Päivltä. Päivi oli kokeillut Abittia ja teettänyt osan tehtävistä paperilla, mutta pyytänyt vastaukset silti Abittiin. Hyviä puolia on kuitenkin se mikä Moodlessakin: vaihtoehtotehtävissä Abitti vaihtaa vaihtoehtojen järjestyksen. Kokeen voi palauttaa suoraan sähköpostiin. Toki ne paperit pitää hakea opettajalta, jos haluaa. Kaikki pisteet ja numero näkyvät sähköpostin liskissä.


Oppilas g Komppa sai seuraavan sähköpostin opettajalta:

Koe oli lyhyt eikä g jaksannut vastata kunnolla, joten arvosana oli 4


Oppilas g voi katsoa vielä kysymykset ( ensimmäisen tehtävän kuva tosin ei näy).





Kokeen tekemisessä  ei mennyt sen enempää aikaa kuin muutenkaan. Käytin Opetus.tv:n editoria kuvan viemisessä sekä ylä- ja ala-indeksien kirjoituksissa http://editori.opetus.tv. Helppokäyttöinen kuin mikä. Ainoa huono puoli on se, että koe on kertakäyttöinen, ja se että oppilaat saavat sen palauksen yhteydessä. Tehtävät kannattaa copy-pastata johonkin dokumenttiin.

Vinkki monivalintaan: sinne ei voi laittaa suoraan LaTe-koodia tai kuvaa, vaan tekstiä pitää olla joukossa. Tämä lukee Abitti-ohjeissa Digabin sivuilla.



Nyt pitää odottaa vain 2 viikkoa että pääsee kokeilemaan. Lisää kokemuksia silloin.




maanantai 4. toukokuuta 2015

Kevään kokemuksia - kemian ja matematiikan kurssit

Kevään kemian kurssit ovat menneet lähinnä "vanhoilla", hyviksi testatuilla TVT-jutuilla. Aina jotain pientä muutosta ja kokeilua. KE2-kurssilla hylkäsin ChemSketchin ja teetin kaikki tehtävät Molecular networks-nettiohjelmalla https://www.molecular-networks.com. Myös kokeessa ajattelin että käytämme kyseistä ohjelmaa. Helppo ohjelma, ei lataamisongelmia eikä käytön harjoitteluun mene paljon aikaa. Viivakaava ja 3D-malli näkyvät samalla sivulla. Kuvankaappausvälineellä otetaan kuva ja liitetään se sinne missä sitä sitten tarvitaankin.




Kevään painopisteeni on ollut matematiikan TVT-jutuissa. Esimerkiksi MAB3-kurssin kävimme läpi kokonaan Geogebralla. Piirsimme funktioita, laskimme CAS:llä yhtälöitä, ratkaisimme taulukkolaskennan avulla erilaisia ongelmia, jne. Oppilaat halusivat myös tehdä kokeen Geogebran avulla.

Koe kostuui kolmesta osasta: A-, B- ja C-OSA.
A-osassa oli tehtäviä, jotka ratkottiin ilman laskinta (ja tietokonetta) suoraan paperille.
B-osassa sai käyttää Geogebraa apuna, mutta tehtävät piti kirjoittaa "normaalilla" tavalla kynällä paperille. C-osan tehtävät (jokaisen piti tehdä vähintään 1 tehtävä) tehtiin suoraan Geogebralla ja palautettiin PDF-muodossa.

Yllättävän hyvin meni kursssi ja koe. Toki innostuin "vähän" liikaa, mutta seuraavalla kerralla karsin hieman tehtäviä. Toivottavasti myös oppilaat hanskaavat tietokoneen käytön tulevaisuudessa paremmin. Tuntuu että oppilaiden on vaikea "kokeilla" ohjelmalla mitä kaikkea sillä voi tehdä. Uskallus puuttuu. Tarvitaanko lukiossa enemmän ATK-taitojen treenausta esim. vaikka lukion alussa?








torstai 8. tammikuuta 2015

Uusi OPS

Keskusteluja kemian uudesta opetussuunnitelmasta käydään netissä ja varmaan myös monen työpaikalla. Luettuani Ari Myllyviidan blogin, päätin esittää muutaman idean itsekin.

Edellinen, vuoden 1994-, opetussuunitelma oli mielestäni jopa parempi kuin tämä nykyinen. Ainakin selkeämpi. Esim. vanha KE2, Orgaaninen kemia, oli ihan paras kurssi.

Uuden KE1-kurssin pitäisi sisältää perustaitojen harjoittelua ja ennen kaikkea töiden tekemistä. Kemiahan on kokeellinen luonnontiede. Oppilaat voisivat innostua jatkamaan kemiaa, kun ei heti ensimmäisessä kurssissa tulisi vastaa pelkkää vaikeaa teoriaa. Onko kokeellinen opetus ylipäätänsä Suomen jokaisessa lukiossa mahdollista järjestää? Ovatko ryhmät kemiassa liian isoja töiden tekemiseen?

Käsiteltäviä asioita KE1-kurssilla voisivat olla jaksollinen järjestelmä (atomi, molekyylin ja ioniyhdisteen muodostuminen), ainemäärä- ja konsentraatiokäsite sekä liuosten valmistus. Näiden lisäksi töiden kautta voisi tutustua erilaisiin kemian ilmiöihin. Töiden kautta voisi sivuta esim. käsitteitä orgaaninen kemia (lääkekemia, biokemia, muovit...), laskennallinen kemia (reaktioyhtälöiden kertoimien löytäminen) ja vaikkapa kemian historiaakin, kuten ehdotettiin Facebookissa Kemian opettajat-vertaisryhmässä.  Lisäksi kurssin pitäisi ehdottomasti sisältää TVT-taitojen opiskelua (mm. tiedonhakua ja tieteellinen asian esittämistä sähköisessä muodossa).

Uusi KE2-kurssi olisi nykyisen Ke3-kurssin kaltainen, mutta alkaisi elektroniverhon rakenteella,  atomi-orbitaaleilla ja kemiallisilla sidoksilla. Sen jälkeen olisi laskennallista kemiaa. TVT-taidot lisääntyisivät tietysti reaktioyhtälöiden ja laskujen kirjoittamisesta myötä.

Uusi KE3-kurssi olisi puhdas orgaanisen kemian kurssi. Se sisältäsi kaikki mitä nyt opiskellaan kursseilla  Ke1, Ke2, Ke3 ja Ke4 orgaanisesta kemiasta. Sen lisäksi tulisi poolisuus-käsite ja hybriorbitaalit. TVT tulisi mukaan kun piirretään vaikkapa orgaanisia yhdisteitä.

Uusi KE4-kurssi olisi nykyisen ke5-kurssin jalanjäljillä. TVT-taidot lisääntyisivät vaikkapa pH-titrauksen ja sen esittämistä LoggerPro-ohjelman avulla.

Uusi KE5-kurssi sisältäisi, kuten Myllyviidankin esityksessä, sähkökemiaa ja hapetus-pelkistysreaktiot (myös hapetuslukumenetelmän), mutta myös energiakäsitteen ja kemiallisen reaktion nopeus-kokonaisuuden. Kurssi voi sisältää suuremman tutkimuksen, kuten Myllyviitakin esittää. TVT olisi mukana tietysti tutkimustyön suunnitelussa, tiedonhaussa sekä lopputyön kirjoittamisessa.

Summa summarum

Jos jotain kaipaisin opetussuunnitelmaan, niin ennen kaikkea
  1. määräyksen että ryhmän max.koko on 20 oppilasta (töiden teko mahdollista) ja määräyksen kemian tunnit on pidettävä kemian luokassa
  2. selkeät kokonaisuudet (esim. orgaaninen kemia omana kurssina)
  3. Ke1-kurssi väljäksi ja helppotajuiseksi kurssiksi (näistä ei todellakaan jatka kemian opiskelua kuin murto-osa)